Avatar of Turunen Annamari Turunen Annamari

Miten oikeudet siirtyvät hankkeissa

27.03.2012 | IPR, IPR-strategia | Turunen Annamari

Hankemaailman ja oikeuksien pyörteissä

Torstaina 22.3.12 käytiin Lapin ELY-keskuksen tiloissa keskustalua siitä, miten hankkeissa tuotettavien tulosten oikeudet siirtyvät tai jäävät siirtymättä hankkeissa. Tarkasteltavana olivat erityisesti ERS-hankkeet ja aihetta lähestyttiin asiantuntija-alustusten kautta. Alta löytyvät linkit tilaisuudessa pidettyihin alustuksiin.

Oikeuksien siirtyminen hankkeissa määrittyy suhteellisen pitkälti sen mukaan, mitä hankepäätöksessä oikeuksien siirtymisestä määrätään. Usein ehto on kirjoitettu siten, että hankkeissa syntyvän aineiston tekijän- ja muut oikeudet siirtyvät rahoittajalle. Rahoittajan tavoitteena on tällöin katsottu olevan tulosten ja muiden tuotosten käytön turvaaminen kaikille, ei vain hankkeessa mukana oleville. Kukaan ei siis saisi hankkeen rahoilla hyödyttää pelkästään omaa yritystään.

Oikeuksien siirtymistä rahoittajalle ei ole nähty pelkästään hyvänä, vaan san ajatellaan usein johtavan ainakin osittain myös hankaliin lopputuloksiin. Hankaluuksia nähdään ainakin tutkimus- ja/tai tuotekehitysorganisaatioiden näkökulmasta ja erityisesti silloin, jos tuloksia ei saa käyttää millään tavalla organisaation omiin tarkoituksiin. Toisaalta näissä organisaatioissa ajatellaan myös voitavan kehittää omaa liiketoimintaa, jonka suojaaminen tai hyödyntäminen hankaloituu, jos tuloksia ei voida suojata.

Kyse onkin enempi siitä, minkä tyyppistä tukea kunkinlaiseen tutkimus- tai tuotekehitystoimintaan saadaan. ESR-rahoituksen tavoitteena on turvata yleistä kehitystoimintaa, ja siksi myös oikeuksien siirtyminen rahoittajelle ja tätä kautta niiden käytön turvaaminen kaikille olisi perusteltua. Mikäli halutaan tehdä tuotekehitystä, pitäisi jo lähtökohtaisesti pyrkiä hakemaan muunlaista tukea.

Jouni Hynynen: Kenen idea?

Päivi Ervast: Käytännön näkökulmaa oikeuksien siirtymisestä hankkeissa sekä Case: Maan vetovoima

Satu Huikuri: Rahoittajan saamaa ohjeistusta sekä Muistio tekijänoikeusseminaarista

Hannu Mikkola: Tekijänoikeudet rakennerahastohankkeissa

Risto Lustila: Tuoteväylä

 

Lisäksi tilaisuudessa keskustelua herättänyt Kuopion hallinto-oikeuden päätös.

Tags: ,
3 kommenttia »

Avatar of Aaltonen, Jukka Aaltonen, Jukka

Lapin korkeakoulukonsernin IPR-profiloinnin edistäminen

21.03.2012 | Verkkoresurssi | Aaltonen, Jukka

Verkostoitumishankkeen yhtenä tavoitteena on ollut kartoittaa ja luokitella Lapin korkeakoulukonsernin ja siihen kuuluvien organisaatioiden IPR-osaamista ja -kyvykkyyksiä yhteisöllisiä sosiaalisen median ympäristöihin tukeutuen ja niitä hyödyntäen.


(kuvaa klikkaamalla pääset tarkastelemaan meneillään olevaa LUC:n IPR-osaamisen kartoitutusta)

Tämän meneillään olevan työn tulosten esittämiseksi verkkoresurssiin on lisätty LUC-konserniorganisaatioita esittävä kuvakartta, jonka kautta on mahdollista päästä tarkemmin tutustumaan kunkin tahon IPR-näkökulmiin, opastuskyvykkyyksiin tai niiden omiin IPR-osaamisen kehittämistarpeisiin.

Organisaatioiden IPR-näkökulmia on jäsennetty mm. hankkeen aikana kehitettyjen luokitteluiden ja alustavien käsiteanalyysien mukaisesti  ja vastaavasti nämä on liitetty tässä verkostofoorumissa käytyihin keskusteluihin ja muihin sisältöihin.

Tags:
2 kommenttia »

Avatar of Keskitalo, Petri Keskitalo, Petri

Hyytyvätkö hymiöt vai patentit?

20.03.2012 | Patentti ja hyödyllisyysmalli | Keskitalo, Petri

Varsin ongelmalliseksi muodostunut Yhdysvaltain patenttitoimiston tietokoneohjelmistoja koskeva patenttikäytäntö näyttää ajavan patenttisotaa Yhdysvalloissa yhä mielenkiintoisemmaksi. Viimeisin panttiloukkaushaaste koskettaa hymiöiden valikkotoimintoja ja pantin aikoinaan saavuttanut yritys katsoo nyt Samsungin ja RIM:n loukkaavan patenttiaan:

http://arstechnica.com/tech-policy/news/2012/03/samsung-and-rim-sued-for-infringing-lol-worthy-emoticon-patent.ars?

Kyseinen kiista osoittaa varsin selkeästi softapatenttien patentoitavuuden ongelman sillä kysessähän on pikemminkin menetelmäpatentti, joka Euroopassa (onneksi) ei ole patentoivissa, vaikka Eurooppa-patentinkin voi saada tietokoneohjelmalle kunhan se ratkaisee teknisen ongelman ja ylittää absoluuttisen uutuuskynnyksen:

http://www.epo.org/news-issues/issues/computers/software.html

Eurooppalainen tapa suojata tietokoneohjelmiin nojautuvia innovaatiota tekijänoikeuden ja rajoitetun patentoitavuuden avulla näyttääkin amerikkalaista tapaa kestävämmältä ja ennenkaikkea vähemmän oikeudenkäyntikuluja aiheuttavalta. Mutta miten on innovaatio laita? Kumpi tie johtaa korkeampaan innovaatioinnokkuuteen ja kenen hymy hyytyy viimeiseksi?

Tags:
Ei kommentteja »

Avatar of Keskitalo, Petri Keskitalo, Petri

Tekijänoikeuden (ääri)rajoilla

19.03.2012 | Tekijänoikeus | Keskitalo, Petri

Tekijänoikeus on herättänyt voimakkaita tunteita viimeaikaisessa keskustelussa ympäri maailman eikä ihme sillä kehitys on parin viime vuoden aikana ollut melko kiihkeää. Yhtenä keskustelua kiihdyttäneenä trendinä on ollut tekijänoikeuksien haltijoiden/valvojien yhä voimallisempi oikeudellisten suojakeinojen käyttö tekijänoikeuden loukkauksia vastaan. Viimeisimpä esimerkkinä tästä suojakeinojen yhä voimistuvasta käytöstä on piraattisivustojen ylläpidosta vastaavien henkilöiden luovuttaminen heidän asuimaastaan toiseen maahan (eli Yhdysvaltoihin) rikosoikeudenkäyntiä varten (ks. esim. http://arstechnica.com/tech-policy/news/2012/03/copyright-wars-heat-up-us-wins-extradition-of-college-kid-from-england.ars)

Toisena ääripäänä on piratismin kannattajien muuntuvat strategiat oikeudellisten suojakeinojen etsinnässä, josta parhaana esimerkkinä voidaan mainita Ruotsin piratistiliikkeen viime joulukuussa saavuttama asema virallisena uskonnollisena yhteisönä Ruotsissa. Median uutisoinnissa (esim.  http://www.dn.se/livsstil/att-kopiera-digitalt-nu-erkand-religion) tämä rekisteröinti ymmärrettiin piratismin hyväksymisenä virallisena uskontona vaikka Ruotsin hallintoviranomaisten näkökulmasta kyseessä oli yksinkertaistetusta rekisteröintipäätöksestä, jolla ei otettu kantaa piratismiin uskontona kuten ao. hallintoviranomainen päätöstään myöhemmin selosti (ks. http://www.kammarkollegiet.se/kammarkollegiet/aktuellt/med-anledning-av-kammarkollegiets-uppdrag-att-registrera-trossamfund). Median yksioikoinen tulkinta osoittaa kuitenkin piratismiliikkeen oletetun motiivin uskonnollisen yhteisön statuksen hakemiselle nimittäinen piratismin tunnustamisen uskontona, joka puolestaan mahdollistaa uskonnonvapauteen vetoamisen tekijänoikeudellisissa kiistoissa. Yleismaailmallisena ihmisoikeutena tunnustettu uskonnonvapaus voisikin tarjota vahvan suojan tekijänoikeudellisia suojakeinoja vastaan mikäli piratismi todellakin tunnustettaisiin uskontona mutta aivan niin pitkällä ei edes Ruotsissa vielä olla.

Siinä missä teollisoikeudet, erityisesti patenttioikeudet ovat jo saanet varsin sotaisan sanaston (puhutaanhan yleisesti patenttisodista, patenttimiinakentistä jne.) tekijänoikeullisia kiistoja ei ole vielä tähän mennessä mielletty edes ideologisena sotana mutta nyt tämä tekijänoikeuksien äärirajojen kiista näyttäisi voivan kehittyä kohti “uskonsotaa”.

Ääripäiden välissä tosin maailma jatkaa menojaan ja tekijänoikeudet eivät näytä monia kovinkaan paljon vaivaavan vaikka sosiaalisen median palvelualustathan siirtävät vastuun niiden kunnioittamisesta käyttäjileen käyttöoikeusehdoissaan, joita tosin kovin moni käyttäjä ei liene vaivautunut lukemaan. Niinpä palvelualustoja syntyy kuin sieniä sateella immateriaalioikeudellisesti yhä arvelluttavimmin liiketoimintakonseptein, viimeisimpinä esimerkkinä Pinterest, jossa valokuviin liittyvät immateriaalioikeudet näyttävät unohtuvan jopa juridisen koulutuksen saaneilta kuten tämä norjalaisen asianajajan esimerkki osoittaa: http://www.dagensit.no/article2345426.ece

Minne kehitys jatkossa kulkee? Kohti jakamisen kulttuuria, jossa tekijänoikeuksilla ei ole enää merkitystä? Kohti tekijänoikeuksien yhä voimallisempaa puolustamista, jossa rikosoikeudellinen vastuu ei rajoitu asuinmaan rajojen sisälle vaan johtaa rikoksesta epäiltyjen luovuttamiseen ulkomaille ja jossa ISP-palveluiden tarjoajat ovat osa valvontajärjestelmää (vrt. ACTA, SOPA ja uutena ilmiönä vapaaehtoisest järjestelyt esim. http://arstechnica.com/tech-policy/news/2011/07/major-isps-agree-to-six-strikes-copyright-enforcement-plan.ars)?

Olisko kuitenkin mahdollista löytää suunta kohti kestävämpää tekijänoikeudellista sääntelyä, jossa mallia haetaan vaikkapa Creative Commons-tyyppisestä tekijänoikeuden joustavasta ja yksilöllisestä määrittelystä? Voisiko tekijänoikeudellisena suojan lähtökohtaisena oletusarvona/-normina toimia oletus oikeudesta käytää tekijänoikeudella suojattua materiaalia ei-kaupalliseen tarkoitukseen, nk. moraalisia oikeuksia kunnioittaen. Tuolloin tekijän tulisi itse teoksen julkaistessaan valita tehokkaampi suojakeino sitä halutessaan eli järjestelmä rakennettaisiin Lawrence Lessigin hahmotteleman copy left-ajatuksen typpisen mekanismin varaan perinteisen copyright-olettamuksen sijasta.

 

Kommentti »

← Previous Entries